Minä itse pienenä, jo 2-vuotiaana aloitin pelaamaan Sega mega driveä. En toki osannut vielä sen ikäisenä oikeasti pelata, vaan liikutin omaa hahmoani Sonic 2 pelissä ja katoin isoveljestäni mallia. 6-vuotiaana pelasin samaa peliä jo itse ja minusta tuntuu, että olin silloin pienempänä parempi pelaamaan sitä peliä kuin nykyään 20-vuotiaana. Edelleen tuo Sonic 2 peli on minun lempi pelini, niin kuin silloin jo 2-vuotiaanakin ja lempi hahmoni pelissä on vieläkin se yksi ja sama, eli Tails (Kettu). Tuo peli on monipuolinen tasohyppelypeli ja eri tasoja on paljon (Ja peli näyttää aivan älyttömän söpöltä!). Vaikeustaso tietenkin nousee aina ylemmäksi pelin edetessä. Voin sanoa, että Sonic 2 peli on paljon helpompi kuin Sonic the hedgehog ja sen takia sen pääseekin niin helposti läpi jo 6-vuotiaskin penska. Pelikonsoli on minun ikäiseni, eli se on tullut myyntiin vuonna 1992 ja ostimme sen myös silloin. Pelikonsoli toimii edelleen moitteettomasti, kuten myös molemmat ohjaimet ja pelit. Lapsena tuota pelikonetta tuli pelattua joka päivä ja yleensä yksi peli aina illassa läpi. Jos pelikone sattui menemään tilttiin, niin siinäpä sitä sitten raivottiin itku kurkussa (Siinä kun ei ole mitään tallennus tilaa). Aika vasta olen poikaystäväni kanssa pelannut melkein läpi Bare Knuckle 2:sen. Se on katutappelu peli ja vaikka pelin laittaisi helpoksi, niin kyllä se ihan lopussa alkaa olemaan niin vaikea, että alkaa hermot kiristymään itse kullakin.
