Lupaukset on tehty rikottaviksi

Jos minun pitäisi nimetä ainakin kolme asiaa, joita vääryyksiä on eniten tehty minua kohtaan tämän pienen elämäni aikana, niin ne olisivat lukuiset petetyt lupaukset, hyväksikäyttö ja kohtuuton uhkailu. Nämä kaikki kolme asiaa liittyvät todella paljon varhaislapsuuteeni, kouluaikoihini, aikaan, jolloin seurustelin narsistin kanssa ja myös helposti nykyhetkeenkin. Nykyhetkestä viitaten nuihin edellämainitsemiini asioihin, en halua alkaa kertomaan sen kummemmin, koska en näe sitä juuri nyt tarpeelliseksi.

Haluan tuoda kuitenkin tässä välissä esille yhden asian, joka on aika vasta loukannut minua melko pahasti. Se on erään ihmisen mielipide minusta, joka ei mielestäni pidä alkuunkaan paikkansa. Muotoilen tämän lauseen muotoon, jossa se ei ole enää se lause, joka tämän henkilön suusta tuli, vaan se on kuin toteamus minun suustani.

"Luulen tietäväni kaikesta kaiken, kun olen joutunut kokemaan elämässäni muka niin kovia asioita".

Ja nyt kommentoin tähän mietteeseen seuraavasti:

En ole koskaan väittänyt tietäväni asioista sen enempää, kuin oikeasti tiedän. Pyrin puhumaan ja myös puhun, vain niistä asioista, joista osaan ja, jotka ikävä kyllä olen joutunut kokemaan ja kestämään itse kantapään kautta jossain vaiheessa elämääni. En kerskaile sillä mitä olen kokenut, sillä siinä ei ole mitään hienoa, päinvastoin. Kun kerron asioista, joita olen joutunut kestämään, en kaipaa sääliä. Haluan tuoda vakaviakin asioita esille blogissani ja parhaiten osaan kirjoittaa niistä, mitä olen itse kokenut. Haluan havahduttaa ihmisiä, laittaa heidät miettimään, mutta en vaadi ymmärrystä. Joitain asioita ei voi vain ymmärtää, mutta on olemassa paljon ihmisiä, jotka ovat myös kokeneet samaa, kuin minä - He tietävät. 

Hmm.. Tämä olikin varsin tyhjentävä vastaus tuohon.

Minä en luota ihmisiin helpolla. Siihen on omat syynsä, eninmäkseen kokemukset, jotka ovat laittaneet minut varpailleni. Olen ollut ihminen, joka on luottanut sinisilmäisesti ihmisiin, uskonut hyvää heidän lopullisista tarkoitusperistään. Olen luottanut paljon ja pettynyt sitäkin enenmän, siksi tämänhetkiseen minuun on todella vaikea saada tehtyä syvää luottamuksellista suhdetta. Kun minulle luvataan asioita, niin en yleensä usko lupauksia, vaan olen erittäin varautunut - Varautunut tulevaan uuteen pettymykseen. Vaadin näyttöä, sillä korvani ovat jo kuurot luvatuille lupauksille, niiden mielestä lupaukset on tehty rikottaviksi. Kun minun luottamukseni on ansaittu, niin se kertoo paljon, sillä sitä ei saa helpolla saavutettua.

Onko sitten järkeä olla niin varautunut? Mielestäni on. Varautuneisuus on minulle osa minua, se on minun varoituskelloni ja se on soinut elämäni aikana liian monesti. Kuitenkin liian monesti olen jättänyt huomioitta sen hälyytykset, luottanut sokeasti ja tullut henkisesti romuutetuksi, hyväksikäytetyksi. Pettynyt itseeni, sokeisiin silmiini ja kuuroihin korviini. Olen hyväuskoinen ihminen ja olen miettinyt paljon sitä, että miksi olen sellainen vieläkin, vaikka olen tullut petetyksi niin monet kerrat.  

Tulin siihen lopputulokseen, että olen siksi sinisilmäinen, koska minä itse olen hyvä ihminen. En mitenkään halua nostaa itseäni korkealle korokkeelle ja huutaa koko maailmalle, että olen hyvä ihminen, haluan muille pelkästään hyvää enkä siedä vääryyttä. Se on minulle jopa pahaksi. Se, että olen liian hyvä muille, niin unohdan olla hyvä itselleni. Unohdan sen, mitä minä haluaisin ja mikä olisi myös minulle hyväksi. Unohdan ajatella itseäni, kun ajattelen sitä, miten muut olisivat onnellisia (Jos ei onnellisia, niin ainakin tyytyväisiä).

Kun joku sanoo minulle, että "luota minuun", niin ei se vain mene niin. Minä olen tutkiva ihminen, näen ihmisten läpi nykyään (Ja siitä taidosta saan jopa kiittää erästä narsistia). Näen milloin he valehtelevat ja vaikka he eivät valehtelisikaan, niin siltikään en voi antaa itseni olla vapaa varautuneisuudesta. Minä jopa pidän siitä tavasta, miten osaan lukea eri ihmisiä heidän ilmeistään, eleistään, koko olemuksestaan. En ole kuitenkaan sellainen ihminen, joka tuomitsisi heti, tai yleensä en edes tuomitse ihmisiä, kuin vasta sitten, kun saan siihen riittävää näyttöä.  

Joskus ihmisiä ei vain tarvitse tuomita menneisyyden virheiden takia - Se riippuu siitä, ovatko he ottaneet menneisyyden virheistä opikseen. Jos ovat, niin minulta nousee kyllä peukku ylös siinä vaiheessa, kun kuulen jonkun sanovan, että he ovat havahtuneet, ottaneet opikseen ja nostaneet kytkintä uutta alkua varten. Uutta alkua varten, jossa samoja virheitä ei enää tulla toistamaan. Itselle pitää antaa mahdollisuus asioiden suhteen ja, jos joskus on epäonnistunut ja tyrinyt elämänsä todella pahasti, niin asiat ovat aina korjattavissa, mutta vain sinä olet se, joka pystyy loppupeileissä tekemään elämästäsi elettävän. 


Vetipä nyt sanattomaksi.. Ehkä sanoin nyt kaiken sanottavani, mitä mielessäni oli. Huh. 

Elämäni nainen

Hei sinä elämäni nainen, M! Tämä on minulta sinulle vähän myöhäinen syntymäpäivälahja, joten ole hyvä. Pahoittelen, etten pystynyt olemaan läsnä syntymäpäivilläsi ja haluan nähdä taas pian. Olet ansainnut tämän kaiken ja voin sanoa, ettei näiden tekstien saaminen ulos pääkopastani ollut ihan helppoa ja nopeaa toimintaa, mutta se ei haittaa, koska teen mitä vain hienoa sinunlaisille tärkeille ihmisille (Mutta muista, että sinunlaisia on harvassa) :3

. Mistä te tunnette?

- No me tavattiin silloin, kun oltiin vielä viattomia ala-ikäisiä naperoita. Meidät ns. ”paritettiin” opettajien toimesta yhteen yksi kaunis kevätpäivä välitunnilla vuonna 2003.

Puhuimme aluksi paljon hevosista ja sateenkaaria paskovista yksisarvisista (Okei, nyt puhuin potaskaa nuista hevosista.. eiku..), kunnes älysimme alkaa puhumaan toisillemme itsestämme salaisia paljastuksia ja näin me tutustuimme toisiimme paremmin.

Muistan, että MINÄ olin se ujompi osapuoli tässä meidän tutusumisvaiheessamme ja siksi emme heti aluksi tulleet täydellisesti juttuun, vaan käyttäydyimme toisiamme kohtaan, kuin kaksi bambia liukkaalla jäällä kompuroimassa ja ottamatta toisistaan tukea.. Joo, en tiedä mistä helvetistä tuokin tuli nyt..

. Kauan olette tunteneet?

- Me just sovittiin äsken Facebookissa, että meidän 10 vuotis päivä tulisi olemaan kesällä 2013 ja, että mikä päivä? Noh, joku satunnainen ihana, kun meillä on sellanen tunne, että tarvitaan joku älyttömän hyvä syy juhlia ja vetää päät täyteen.

. Mitä muuttaisit hänessä?

- En muuttaisi periaatteessa häntä millään tavalla, vaan haluaisin hänen itse löytävän oikean suunnan, jos hän tarvitsee itsessään johonkin muutosta. Toki voisin olla hänelle siinä apuna, mutta en ole se ihminen, joka voi tehdä sen lopullisen muutoksen kenessäkään. Ehkä hänen liian kilttiin, hiljaiseen, ujoon ja itseään vähättelevään olemukseen kaivattaisiin pientä säätöä. Pienillä askelilla kaikki korjaantuu.

. Missä kuussa hän on syntynyt?  

- Marraskuussa (Ensinmäinen lyhyt vastaus johonkin).

. Miten kuvailisit häntä?

- Olemme luonteeltamme aivan erinlaisia ihmisiä. Minä olen yltiösosiaalinen, aina menossa ja innostumassa asioista, jopa hieman yllytyshullukin ja hän puolestaan tasapainoittaa minua rauhallisella ja topuuttelevalla luonteellaan. Hän on kiltti luonnonlapsi, runotyttö ja hiljainen mietiskelijä. Kuitenkin olen havainnut hänessä kauan aikaa sitten yhden asian, joka estää häntä olemasta täydellisesti oma itsensä ihmisten seurassa. Tämän takia hän on kuin ns. Suojassa kilven takana kaikelta pahalta ja tuomatta itseään esille kunnolla. Tämä tyttöseni kaipaisi ripauksen itseluottamusta ja rohkeutta.

. Milloin näit hänen itkevän viimeksi?

- Viimeksi, kun me näimme toisiamme.

. Mikä hänet saa yleensä itkemään?

- Pelko, järkytys, suru, toimettomuus ikävien asioiden edessä ja se, jos hän näkee minulla olevan todella paha jostain asiasta. Minä itse, kun itken nykyään todella harvoin tai ainakin pyrin olemaan niin, etten tuo sitä esille kenenkään nähden.

. Miten hän pesee hampaansa?

- Hän työntää sen muovisen kovan kapulan suuhunsa, joka ehkä värisee tai sitten ei, riippuu millaisen hän on hankkinut tällä kertaa ja sitten hän alkaa veivaamaan kapulaa oikealla kädellä edestakaisin liikeellä suuhunsa ja näin ollen hampaat puhdistuvat siinä vallan mainiosti.. Lopuksi suusta purskahtaa ulos valkeaa eritettä, joka on selvästi.. Hammastahnaa.

. Onko hänen vaatekaappinsa siisti?

- Viimeksi, kun tein salaisen tarkastukseni hänen vaatekaapilleen, niin kyllä siellä ainakin näytti löytyvän kaikki oikeilta paikoilta ja ihan järjestykseenkin hän oli yrittänyt vaatteet laittaa, kunnes minä menin sotkemaan järjestyksen ja viskoin kaapista ulos kaikkea mitä halusin kokeilla päälleni.

. Katsooko hän omaa peilikuvaansa aina kun saa tilaisuuden?

- Totta munassa. Pitäähän sitä nyt kauniiden neitojen aina vilkaista peilistä, että onko meidän tuuheat ja muhkeat kulmakarvamme suorassa, vai ei.

. Rakastaako hän ketään tällä hetkellä?

- No nyt, jos mietitään jotain karskia ja komeaa kollia, niin en usko, että hänellä nyt tällä hetkellä on mitään rakkautta ketään älyvapaata miestä kohtaan, mutta minuahan hän rakastaa ja tulee rakastamaan aina.

. Mikä on asia, mistä hän pitää todella paljon, mutta ei kerro sitä?

- Hmm.. Minä tiedän kaiken mistä hän pitää, eli hankalapa minun on tietää jotain sellaista mistä hän pitää, muttei kerro sitä.

. Miten hän oli pukeutunut kun tapasitte ensimmäisen kerran?

- Muistaakseni hänellä oli tummansinertävät tai harmahtavat farkut jalassa, tummanvihertävä huppari tai joku muu random huppari ja muistan täydellisesti hänen kenkänsä, ne olivat vihertävät skeittikengät ja itse olisin halunut ne itselleni.

. Miten hän pukeutuu nykyään?

- Hän sairastaa selvästi jotain turkoosineuroosia ja sitä turkoosia, kun pitää löytyä joka paikasta, eli siis, jos totta puhutaan, niin turkoosia löytyy mielestäni jo ehkä liikaakin hänen pukeutumisestaan. Yleensä hänellä näkee päällänsä farkut, pitkähiainen tai huppari yhdistelmän, eli ihan perussettiä.. Paitsi aina turkoosia, why.. WHY my darling?

. Milloin näet hänet seuraavan kerran?

- Minä tein jo varauksen hänestä Uudeksi Vuodeksi, mutta sehän ei tule päinsä, jos emme ennen sitä näkisi kertaakaan. Jo nyt kärsin vieroitusoireista tästä ihanasta ystävästäni, joten eiköhän vilkaista kalenteriin ja pistetä kuomaseni meille tapaaminen?

. Osaako hän tehdä ruokaa?

- Itseasiassa minä yllätyin suuresti, sillä hän ei kuulemma osaa tehdä ruokaa.. Oikeastaan viimeksi, kun olin hänen luonaan, niin hän kyllä todisti väitteen todeksi.

. Mitä teette yleensä?

- Puhumme paskaa, kerromme peruskuulumiset meidän tylsästä elämästämme, laulamme karaokea, käymme vaeltelemassa milloin missäkin ja yleensä meillä on kamera mukana siellä missä liikummekin.

. Oletteko riidelleet kertaakaan?

- Emme kertaakaan.. No perkele, se olisi jo saavutus 10 vuoden aikana, ettei toisen naama alkaisi kyrpimään missään tilanteessa. Eli siis, kyllä, olemme riidelleet aika pirun monta kertaa näiden vuosien aikana, mutta parastahan tässä on se, että aina olemme pystyneet sopimaan ja sen takia ystävyyssuhteemme on selvästi vuosien aikana syventynyt ja vahvistunut.

. Polttaako hän?

- Ei ja sanon hänelle tässä ja nyt, että älä ota minusta mallia koskaan tässä asiassa.

. Kuka on hänen paraskaveri?

- Sulevi.. Eiku.. Minä?

. Minkä maan kulttuurista hän pitää erityisen paljon?

- O-ou, nyt on pakko sanoa, että ei oikein mitään hajua tämän asian suhteen. Saako kilauttaa kaverille tai otetaanko yksi oljenkorsi?

1. Kuka hän on:

- Paras ihana ysätäväni, jota en vaihtaisi edes vaaleanpunaiseen näkymättömään yksisarviseen.

2. Mikä on hänen kengännumeronsa:

- Numero 42.

3. Onko hän pitkä:

- Olemme samanpituisia, eli 172 cm.. Tosin viimeksi tuntui siltä, että olisin kasvanut hänestä jopa yli.

4. Hänen silmiensä väri:

- Tummanruskeat.

5. Jos hänellä on sisaruksia tiedätkö heidän nimensä:

- Tiedän.

6. Hänen lempivärinsä:

- Ei ainakaan turkoosi.

7. Millainen hänen musiikkimakunsa on:

- Erinlainen ainakin, kuin minulla. Tai no Zen Café menee meille molemmille, maidolla tai ilman.

8. Milloin viimeksi näit häntä:

- Tämän kuun alussa se taisi olla.

9. Seurusteleeko hän:

- Ei seurustele.. Tai, jos seurustelee, niin hän on kyllä taitava salaamaan asian.

10. Parasta hänessä:

- Huumorintajumme kolahtavat yhteen.. Se on parasta, kun tunnemme toisemme jo niin hyvin, ettei meidän aina edes tarvitse sanoa toisillemme mitään, kun tiedämme jo mitä toinen ajattelee. Me molemmat pidämme laulamisesta ja karaoken harrastaminen yhdessä on aina yhtä hauskaa. Parasta hänessä on se, että hän on pysynyt ystävänäni kaikki nämä vuodet, vaikka vaikeuksia on ollut.

11. Mitä hän vihaa:

- Uskoisin, että vittumaisia, epäreiluja ja tahallaan ilkeitä ihmisiä, väkivaltaa, odottamista..

12. Mitä hän rakastaa:

- Kirjoittamista, lukemista, runoilua, karaoke-laulamista, minua, läheisiään, suklaata, turkoosia, musiikkia ja kaikke muuta 550 eri asiaa, joita en jaksa listata tähän.

13. Mikä on hänen tämänhetkinen olinpaikka:

- Ikävä kyllä liian kaukana minusta, tuolla Etelä-Pohjanmaalla päin.

14. Miksi hän pitää sinusta:

- Koska yksinkertaisesti minusta ei vaan voi olla pitämättä!

15. Syökö hän mitä tahansa:

- Ei. Tosin aluksi hän vierastaa ja epäilee uusia ruokia, mutta kun hän lopulta uskaltautuu maistamaan jotain sellaista, mitä minä kehotan kokeilemaan, niin hän on aina pitänyt siitä.

16. Mikä on hänen lempiharrastuksensa:

- Runoilu, lukeminen, karaoke-laulaminen.

17. Osaako hän laulaa:

- Hänen kannattaisi uskaltaa käyttää ääntään paljon enenmän laulaessa, sillä lauluäänestä kuulee epävarmuutta. Teknilisesti hän ei ole kovin lahjakas (Anteeksi muruseni), mutta hänellä on hyvä lauluääni ja pienellä harjoittelulla tekniikkakin voisi kehittyä paremmaksi. On löydettävä se oma tapa laulaa eikä matkia kenenkään muun laulutyyliä, sillä jokaisella on se omansa ja sitä käyttämällä ei kuluta omia äänihuuliaan loppuun. Hänelle sopivat matalalta laulettavat kappaleet paremmin, kuin korkeat. Rohkeutta myös enenmän karaokemestoissa lauleskellessa ei olisi pahitteeksi.

18. Mitä lehtiä hän tilaa:

- En usko, että hänelle tulee nyt mitään? Mutta, jos tulee niin cosmopolitan?

19. Mikä saa hänet raivostumaan:

- Se, jos hän jää varjoon jossain tilanteessa. Sellaisessa tilanteessa, missä esim vaikka minä olisin enenmän esillä. Myös epäreiluus häntä kohtaan saa hänet kyllä raivostumaan.

20. Omistaako hän puhelinta:

- Ei, hän käyttää telepatiaa saadessaan muihin ihmisiin yhteyden..

21. Onko hänellä lemmikkiä:

- Kissa löytyy heidän perheestään, mutta en nyt tiedä onko se virallisesti kenen.

22. Juoko hän alkoholia:

- Harvemmin juo ja sinänsähän se on ihan hyvä asia. Uskon kuitenkin, että baari-iltoina pieni humalatila ei olisi hänelle pahitteeksi, sillä hän on yleensä selvinpäin baareissa aika syrjäänvetäytyvä ja ujo. Humalatila voisi nostattaa vähän hänelle rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin, olla rennompi ja avoimempi.

23. Jos sinulle itsellesi tulisi kauhea rahapula, auttaisiko hän sinua:

- En osaa sanoa.. Ehkä hän auttaisi, sillä ainakin minä auttaisin häntä, jos hänen rahallinen tilanne olisi todella paha eikä kukaan muu sillä hetkellä pystyisi auttamaan.

24. Voisitko kuvitella että hän löisi jotakuta:

- En.

25. Jos sinä joutuisit sairaalaan, olisiko hän ensimmäisien joukossa katsomassa vointiasi:

- Kyllä hän olisi varmasti heti perheeni jälkeen se henkilö, joka olisi katsomassa minua sairaalassa.

26. Mikä on hulluin muistosi joka liittyy häneen:

- Niitä on aika monta. Se oli aika hullua, kun lähdimme jo isoina muijina yhtenä pääsiäisenä trulleiksi kiertämään ovelta ovelle. Olimme niin munan kipeitä silloin, ettei muukaan auttanut.

27. Uskaltaako hän itkeä jos sinä olet näkemässä:

- Uskaltaa hän.

28. Oletko ikinä ollut hänen kanssa samalla luokalla:

- En samalla luokalla, mutta samassa luokassa. Se oli sitä aikaa, kun meidän koulun 7-9 luokat yhdistettiin samaan luokkaan.

29. Mitä mieltä hän sinusta on:

- Uskon, että ihan positiivista mieltä ja, että olen hänellä tärkeä ja rakas ihminen. Varmaan hän välillä ajattelee, että minun pitäisi ottaa elämässä vähän rauhallisemmin.

30. Millainen hän on humalassa:

- Aluksi hilpeä, kuten humalassa ruukataankin, mutta sitten hänelle tulee yllättävän nopeaa laskuhumala ja hän alkaa mököttämään, muuttuu hiljaiseksi ja vetäytyy yksin jonnekin nurkkaan.

31. Mikä on hänen lempi ohjelmansa tv:ssä:

- Huippumalli haussa, Uutisvuoto, Vedetään Hatusta (Uskoisin, että ainakin nämä kolme!)

32. Miltä hän tuoksuu:

- Toisinaan hajuvedeltä, toisinaan omalta itseltään, ja hänen ominaishajuaan en osaa määritellä.

33. Osaatko hänen numeronsa ja osotteensa ulkoa:

- Puhelinnumeron opettelin ulkoa heti, kun hän antoi sen minulle. Osoite ei kyllä nyt mene ihan ulkoa vielä, tosin en ole edes yrittänyt harjoitella sen muistamista ulkoa.

34. Oletteko käyneet yhdessä ravintolassa syömässä:

- Olemme. Kiinalaisissa ja pitzzerioissa.

35. Missä asennossa hän yleensä nukkuu:

- Ainakin silloin, kun olen nähnyt, niin selällä tai toisella kyljellä.

36. Mikä on hänen mielestä tärkeintä seurustelukumppanin luonteessa:

- Huumorintaju, luotettavuus, rehellisyys.. Ja pitää olla tietenkin helvetin rikas ja komea!

37. Missä ulkomailla hän on käynyt:

- Ruotsi, Norja, Kreikka.. Olikohan niitä vielä liuta muitakin?

38. Onko hänellä lapsia:

- Ei, vaikka yleensä näen hänestä unta, jossa hänellä on pieni lapsi ja minä olen jonkinsortin hoitaja aina sille penskalle..

39. Antaako hän sinulle anteeksi jos petät lupauksesi hänelle:

- Kyllä hän antaa anteeksi.

40. Mitä haluat sanoa hänelle nyt:

- Muista, että olet aina elämäni ykkös nainen, tapahtui mitä tapahtui. Toivon, että ystävyytemme tulee kestämään hamaan tulevaisuuteen asti eikä mikään voi sitä rikkoa. Olet aina yksi tärkeimmistä ja rakkaimmista ihmisistä minulle, mitä minulla koskaan tulee elämässäni olemaan <3

Tule kyytiin, olen sekaisin

Oletteko koskaan miettineet miten paljon tavallisessa liikenteessä voikaan olla mukana alkoholin vaikutuksen alaisena olevia kuljettajia ja vain todella pieni osa niistä saadaan kiinni. Itse luokittelen rattijuopon jo sellaiseksi, joka ajelee autoa liikenteessä 0,5 promillen humalassa. Jo noin pieni määrä vaikuttaa ihmiseen merkittävästi ja onnettomuusriski liikenteessä ajaessa kasvaa selvästi. 

Miksi haluan puhua tästä aiheesta? Siksi, kun havahduin itse viikonloppuna sellaisen kuskin kyydistä, että suoraan sanottuna purskahdin takapenkillä itkuun pelosta, kun 100 km rajoituksella auton mittarissa näkyi 150km/h ja autolla ohiteltiin siinä vaiheessa rekkaa. Kuskilla oli jossain vaiheessa myös silmät kiinni ja, vaikka hänen silmänsä olivatkin kiinni vain muutamia sekunteja, niin se sai minut kauhun valtaan. En tiedä oliko kuski nauttinut yhtään alkoholia, mutta muiden aineiden vaikutuksen alaisena hän oli. En tunne kyseistä henkilöä, joten en myöskään voi tämän enempää kertoa. Miksi menin tällaiseen kyytiin? Jo ennen kun hyppäsin auton kyytiin, niin näin, että kuski ei ollut ihan täydellisessä ajokunnossa.. Tai oikeastaan kuski ei ollut mielestäni ollenkaan ajokunnossa, kun nyt miettii, sillä hän oli todella suuri riski itselleen, meille kyydissä oleville ja muulle liikenteelle. Oli täyttä hulluutta mennä sellaisen kyytiin tai edes päästää sellaista ihmistä ollenkaan liikenteeseen. Seuraavan kerran tällaisen tilanteen tullessa en epäröi soittaa poliisia estämään liikenteeseen lähdön sekavassa tilassa. En, vaikka siinä samalla käräyttäisin itseni jostain laittomasta.

Menin itse sen takia kyytiin, koska se oli periaatteessa viimeinen mahdollinen kyyti päästä kotiin. Toki olisi ollut yksi linja-auto, joka olisi mennyt kotini lähelle, mutta kävelyä olisi ollut 2 km. Silloin mietin, että en halua kävellä, jos pääsen ihan kotini eteen autokyydillä..

Tämän 2 kilometrin kävelymatkan takia minä uhrasin henkeni. Kahden kilometrin kävelyssä olisi kulunut aikaa vain 10-15 minuttia, mutta minä uskalsin heittää peliin monia vuosia, jopa koko elämäni, jos jotain olisi sattunut liikenteessä. Otin tästä todellakin opikseni enkä koskaan enää mene alkoholin tai muiden aineiden vaikutuksen alaisen henkilön autokyytiin. En pelännyt kyydissä ollessa vain itseni puolesta, vain kaikkien meidän kolmen henkilön, jotka kyydissä olivat. Yksi näistä oli oma poikaystäväni ja hän ei pelänyt yhtään kyydissä ja se asia sai minut todella surulliseksi. Asian vakavuus ei ole mitenkään suurenneltua tai kevyttä heittoa, vaan kyseessä oli tositilanne, joka pitäisi ottaa vakavasti. Jos minulta kysyttäisiin, niin en päästäisi sitä miestä enää tuollaisiin kyyteihin. Aina ei ole tuuria matkassa, mutta tällä kertaa sitä oli ainakin kourallinen. 


Itse olen huolehtiva ihminen. Oikeastaan huolehdin enenmän muista, kuin itsestäni. Jos palataan takaisin näihin liikenne asioihin, niin olen ollut pienestä pitäen sellainen, että ennen autolla liikenteeseen lähtöä olen tarkistanut, ettei takaikkunalla autossa ole mitään tavaroita, sillä kolarin tullessa ne vähäisetkin ja jopa kevyet tavarat saavat itselleen massaa, joka liikkuu autossa monen kilometrin tuntivauhdilla ja sellaisen osuessa takaraivoon ei välttämättä kävisi kovin kivasti. Huolehdin myös, että kaikilla kyydissä olevilla on turvavyöt päällä, sillä mielestäni on erittäin idioottimaista olla käyttämättä niitä, jos niillä voi pelastaa oman henkensä  ja samalla pystyy vaikuttamaan myös muiden kyydissä olevien turvallisuuteen.  

Useat kaverini eivät ole ymmärtäneet tuohtuneisuuttani, jos he ovat nauttineet muutaman oluen ja haluavat lähteä ratin taakse ajamaan autoa. Tiedän, että vähäinen määrä alkoholia veressä haihtuu tunnin sisällä jo sen verran, että rattiin voisi lähteä, mutta silti jostain syystä on hyväksy sitä, että autoa ajetaan ollenkaan, jos on nautittu ennen sitä alkoholia. Kai se on periaate, josta pidän kiinni. Olkoot se nyt kenen tahansa mielestä älytön, niin minä pidän täysin selväpäisistä kuskeista.

Ja kaikille tiedoksi tähän loppuun näin yleisesti:

Rikos	Promilleraja	Rangaistus
Rattijuopumus	0,5 promillea	6 kuukautta vankeutta
Törkeä rattijuopumus	1,2 promillea	2 vuotta vankeutta

Promillerajat