It was just a nightmare

Pahimmillaan olen nähnyt kaksi vuotta putkeen joka ikinen yö painajaisia, mutta nyt puolen vuoden aikana ne ovat hellittäneet vähän. Viime yönä näin taas painajaisia ja aloin miettimään, miksi näen vain tällaisia unia. Olen liikaakin nähnyt unissani eri katastrofeja, auto-onnettomuuksia ja muita onnettomuuksia, läheisten tai itseni kuoleman, petoksia ja pettämistä, unia hullusta narsistista, joka ampuu minut, läheiseni ja lemmikkini aseella, unia väkivaltaisista riidoista ym. Unet ovat aina jollain tapaa ahdistavia ja herään jopa keskellä yötä painajaiseen ja jään sitten miettimään sitä niin paljon, että on hankalaa enää saada unenpäästä kiinni. Mietin vain, mitä jos painajaisuni jatkuu, jos laitan silmät kiinni?

En ole tutkinut paljoa unia ja, siksi tiedän niistä varmaan niin vähän. Sen tiedän, että valveilla olo ajastani minulla on paljon pelkoja , joita mietin ja murehdin paljon. Varmaan sen takia ne pelonaiheet tulevan alitajuntaani ja käyn ne unien kautta läpi. 

"Stressi, traumaattiset kokemukset tai onnettomuudet, pelottavat elokuvat tai kirjat, kuumeinen sairaus voivat aiheuttaa painajaisia".

 Viime yönä tosin näin unen, joka tuntui unessa ollessa pelottavalta ja ahdistavalta, mutta kun heräsin ja aloin miettimään unta, niin se vain huvitti eikä tuntunut mitenkään häiritsevältä. Herättyäni tähän "painajaisuneen" tökin sormella miestäni kylkeen ja kerroin hänellekin unen typerän kulun ja juonenkäänteet. Tämän kerrottua nukahdimme molemmat samantien.. Tai uskon, että mieheni oli koko ajan puoliunessa eikä varmaan tajunnut mistään mitään. 

Uni meni näin:


Olimme poikaystäväni kanssa minun vanhempieni luona. Katsoimme koko porukalla illalla olohuoneessa jotain elokuvaa, vain tv:stä tuli valoa ja muuten koko talo oli pimeänä. Havahdumme kaikki kuultuamme kun joku ampuu aseella ulkona. Menen katsomaan keittiön ikkunasta ulos ja näen neljä huppupäistä miestä etupihalla ja kaikilla oli käsissään käsiase. Sama mies, joka oli ampunut aseella jo kerran, ampuu taas ilmaan ja karjaisee meille voimasanojen kera "Kyllä me teidän nähdään, perkele. Te olette meille velkaa ja, jos ette maksa niin kaikki kuolee!". Isäni sanoi, että antaa niiden riehua rauhassa, jatketaan elokuvaa.
Muut ovat paniikissa, kuten myös minä ja päätän soittaa poliisit paikalle.


Menen makuuhuoneeseeni ja painelen poliisin numeron kännykkääni, soitan. Ensin puhelimesta kuuluu vain epämääräistä rapinaa ja sitten joku vastaa "...Mitä mun pitääkään tähän vastata..? Niin joo, tämä on poliisin puhelinvastaaja. Jos haluatte saada apua, niin kirjoittakaa kirje ja lähettäkää se meidän postiosoitteeseemme, vastaamme teille viikonlopun jälkeen, mutta jos haluatte apua nopeammin, niin jättäkää viesti äänimerkin kuultuanne. Palvelemme teitä silti viikonlopun jälkeen". Sitten kuului äänimerkki ja selitin, että jotkut hullut haluaa ampua meidät eivätkä anna meidän katsoa elokuvaa rauhassa loppuun. Selitin, että elokuva näkyy vielä tv:stä koko ajan eikä sitä ole nauhoitettu mihinkään. Tämän jälkeen puhelimen toisesta päästä kuuluu taas rapinaa ja "Kiitos soitostanne, hyvää viikonloppua". Puhelu katkeaa.

Menen taas keittiön ikkunaan katsomaan, vieläkö miehet ovat pihalla. Siellä ne olivat. Kaksi heistä potki kiviä pihamaalla katsellen maahan, kolmas heistä harjoitteli tähtäämistä aseellaan ja yritti ampua pimeyteen osuen johonkin ja neljäs mies vain seisoi päättäväisenä katsoen ikkunaamme päin. Ei mene kuin muutama sekunti tästä, kun auton valot näkyvät tiellä ja tumma auto kaartaa meidän pihaan. Sanoin porukoille, että vihdoinkin poliisi tuli apuun. Pihamme automaattisella liikkeentunnistimella varustettu valo syttyy päälle ja näen, että auto ei olekaan poliisiauto, vaan taxi. Tämä mies, joka oli päättäväisesti katsonut ikkunaamme päin reagoi ja huudahtaa rikoskumppaneilleen "Mun pitää nyt lähteä, tv:stä alkaa kohta jalkopallo-ottelu!". Mies nousee taxiin ja auto lähtee heti liikkeelle ja kaartaa kovalla vauhdilla tielle pois meidän pihasta. Unessa pelon ja kauhun tilalle tuli hämmennys ja sitten heräsin. 


Muutama muukin uni mitä olen nähnyt ja kirjoittanut ylös on aika.. Miten sen nyt sanoisi.. Aika ihmeellisiä. Niistä kerron joskus toiste. Mietin näkemiäni unia aika paljon herättyäni ja uskon, että se ruokkii vielä enenmän sitä, että seuraavanakin yönä näen aivan sekalaista unta. Hassuinta on se, että näen joka yö todella paljon eri unia ja muistan yleensä kaikki. En muista nyt oikeastana yhtään kertaa, milloin en olisi nähnyt jotain unta. Välillä tämä on mieltä rassaavaa, mutta unien tulkitseminen on myös mielenkiintoistakin. Btw, viime yönä nukuin 13 tuntia putkeen.. Vetää sanattomaksi. Pistän ensi yönä paremmaksi!