Ihan vakavasti ottaen haluan jakaa mielipiteeni koulukiusaamisesta ja tuntemuksia koulukiusatun näkökulmasta. Näin ihan alkuun sanon, että minä olen kokenut koulukiusausta ala-asteesta ylä-asteelle ja se pilasi koulumenestykseni täydellisesti, mutta silti se ei pilannut minua. Olen enenmän kuin onnellinen, että minä jaksoin yksin tapella vastaan kaikkea tätä enkä luovuttanut, jos te kiusaajat tähtäsitte siihen, niin tiedättekö mitä? Ette te onnistuneet alkuunkaan. Tämä tyttö on sellainen joka ei annakkaan hevillä periksi, joten voin sanoa, että minä selvisin koulukiusaamisesta ja olen nyt vahvempi kuin koskaan. Minä tiedän, että minusta on vaikka mihin ja uskon itseeni. Nyt, jos entiset koulukiusaajani tulisivat vastaan, niin uskon etteivät he edes tunnistaisi minua, mutta jos tunnistaisivat ja alkaisi taas se sama halveksunta, haukkuminen ja mielen lyttääminen minua kohtaan, niin voin luvata, että täältä tulee takaisin ja kunnolla kaikkien niiden kouluvuosien edestä, mitä jouduin itse kestämään.
Kuka joutuu kiusauksen kohteeksi? Yleensä luokan hiljaisin tyttö tai poika tai ulkonäöltään erinlainen kuin pitäisi olla (Kiusaajien mielestä), eli joko ylipainoinen, alipainoinen, lyhyt, pitkä tai muuten huomiota herättävännäköinen. Joskus vaan valitaan joku silmätikuksi, ilman että uhrissa itsessään olisi mitään ulkoista poikkeavuutta. Koulukiusaajalle käy kuka tahansa, kuka tahansa joka ei osaa pistää koulukiusaajalle jauhot suuhun. Mitä yhteneväisyyttä koulukiusaajilla on? Oletko koskaan tavannut koulukiusaajaa, joka suorittaa kiusaamisoperaatiot aina aivan yksin? Niitä on aika harvassa, sillä koulukiusaajalla pitää aina olla kannustusjoukko selkänsä takana kun uhria ollaan kiusaamassa. Pääkiusaaja murskaa uhria ja kannustusjoukko myötäilee pääkiusaajan sanomaa. Yksi vastaan monta. Mitä tämä kertoo kiusaajasta? Todennäköisesti itse kiusaajalla menee huonosti, että hänen pitää purkaa pahaa oloansa kiusaamalla jotain viatonta. Hän haluaa ottaa ylivallan ja tuntea olevansa kiusattujen yläpuolella, tämä puolestaan nostaa kiusaajan itsetuntoa. Joskus kyse on enenmänkin vain kiusaajan "pätemisen tarpeesta" tai joskus kiusaaja itse on voinut olla ennen kiusattu. Mitä kiusatun pitäisi kiusaamistilanteessa tehdä? Tämä onkin kinkkinen kysymys, sillä en itse osannut oikein tehdä kiusattuna ollessa mitään. Minua vastaan oli yleensä jopa 4-7 henkilöä, jotka kuorossa haukkuivat minua maan rakoon. Miten siinä hiljainen ja ahdistunut tyttö voi yksin puolustaa itseään? Minä itse yritin sanoa vastaan ja haukkua takaisin, mutta tästä kiusaajat vasta innostuivatkin. Minä myös yritin olla välittämättä ja aikansa he kiusasivatkin. Lopulta heitä alkoi kiinnostamaan muut asiat kuin minun kiusaaminen (Kai ne idiootit tajusivat, että elämässä voi tehdä muutakin), mutta ne traumat mitä niistä oli silloin jäänyt, vaikeuttivat koulunkäyntiäni niin, etten enää pystynyt käymään koulua. Minulle kehkeytyi paniikkihäiriö.
Uskon, että nykyään kouluissa edelleen koulukiusataan (Mihinpä se loppuisi?) ja mielestäni siihen puututaan aivan liian vähän. Omalla kohdallani opettajat ja rehtori sanoivat "Meillä ei ole resursseja puuttua moiseen", joten siinä oli heidän auttava kätensä. Miten nykyään koulukiusaus asiaa hoidetaan, vai hoidetaanko sitä mitenkään? Ne ihmiset, jotka selviävät koulukiusattuna olemisesta (Kuten minä) tulevat olemaan vahvoja persoonia. Eivät ne selviytyneet aikuisena anna enää helpolla kenenkään pyöritellä itseään sormensa ympärillä. Mutta ne, jotka eivät ole selviytyjiä.. Pahimmillaan koulukiusaus ajaa uhrin epätoivoisiin tekoihin, kuten elämänsä päättämiseen.
Millaista koulukiusaamista minä olen kokenut? Ala-asteella kiusaaminen oli sanallista, kivien potkimista päälle koulun pihalla, tavaroiden ja vaatteiden piilottamista ja heittämistä esim puuhun tai talon katolle, yksin jättämistä, selän takana pahan puhumista. Ala-aste kiusaaminen tuli vain tyttöjen osalta. Ylä-asteella kiusaajina olivat pojat. Kiusaaminen oli todella rajua sanallista haukkumista jatkuvasti, joka murskasi itsetunnon täydellisesti. Voin todeta vain, että kyllä ala-asteikäiset lapset osaavat olla todella julmia toisiaan kohtaan, jos vain haluavat. Joskus aikuiset eivät edes osaa tajuta miten julmaa kiusaaminen voi pahimmillaan olla. Mistä minua kiusattiin? Olin ala-asteella todella hiljainen tyttö ja en saanut yhtään kavereita, joten kiusaajat ottivat minut silmätikukseen. Ylä-asteella kärsin ylipainosta, joten siinäpä olikin mainio aihe kiusaamiseen. Koulukiusaamisen takia jouduin vaihtamaan 3 kertaa koulua.
Aikuinen, jos lastasi kiusataan koulussa niin kuuntele mitä lapsellasi on sanottavaa. Jo pelkästään kuunteleva aikuinen on iso turva koulukiusatulle lapselle, jos koulussa ei asialle voida tehdä mitään. Minulle itselle omat vanhemmat olivat enenmän kuin tuki ja turva kouluaikanani. En pystynyt menemään jatkuvan koulukiusaamisen takia lopulta kouluun, joten kertyi paljon poissaoloja. Sosiaalitoimisto oli sitä mieltä, että kotona oli jotain vikaa ja vanhemmat eivät olleet tarpeeksi hyviä kasvattajia minulle. Miksi ihmeessä lapsi jäisi kotiin, jos kotona on asiat huonosti? Mielummin lapsi varmasti menisi kouluun, jos kotona asiat olisivat huonosti. Minun perheessäni asiat olivat/ovat paremmin kuin hyvin.
Tässä oli ajatuksiani koulukiusaamisesta ja omia kokemuksiani. Miten mielestänne asiat koulukiusaamisen suhteen kouluissa ovat nykyään? Puututaanko niihin?
