Tämä tunne on niin hyvä, että se on pakko jakaa tännekin. Minulle tämä viikonloppu on todella iso asia, sillä täytän 20-vuotta. En normaalisti ole edes juhlistanut syntymäpäiviäni, mutta nyt haluan juhlia, sillä olen ansainnut sen. Kaiken sen jälkeen mitä olen kokenut ja nyt elämän hymyillessä minulle haluan nauttia siitä ja juhlistan "uutta minää" syntymäpäiväjuhlien merkeissä. Paras ystäväni tulee minun luokseni viikonlopuksi ja se on iso asia minulle. Vaikken monesti ole hänelle suoraan sanonut, että hän on minulle todella tärkeä ja rakas ystävä, niin sisimmässäni aina ajattelen näin ja on todella ihanaa aina viettää hänen kanssaan aikaa. Näemme nykyään enää harvoin ja se on minulle haikea asia, sillä olisi ihanaa, jos hän asuisi lähempänä ja voisimme nähdä jopa muutaman kerran viikossakin. Viettää vaikka joka viikko tyttöjeniltaa ja katsoa hyvällä omatunnolla ainakin 5 hömppäelokuvaa peräkkäin ja laulaa yhdessä karaokea monta tuntia putkeen.
Eilen siivosin meidän kämppää ja voin sanoa, että kyllä helvetti vieköön tuli puhdasta! Imuroin kaikkialta, pesin lattiat, puhdistin matot ja vuodevaatteet parvekkeella, pyyhin pölyt, järjestelin paikkoja, laitoin pari taulua seinälle, tuuletin kämpän, vein roskat, eli suursiivosin urakalla. Tämän jälkeen tein vielä ruokaa, katoin olohuoneen pöydän nätiksi, sytytin kynttilöitä ja pyysin miestäni kanssani illastamaan. Tunnen suurta onnistumisen tunnetta siitä, kun näkee kuinka paljon on saanut päivän aikana tehtyä. Siinä mieli kiittää. Vaikka nyt olenkin todella uupunut ja väsynyt 6 tunnin yhtäjaksoisesta uurastamisesta, niin hymyilen kun katson ympärilleni. Vaikka kämppämme ei olekaan mikään luksuslukaali, niin kyllä se kivalta näyttää siistittynä. Kodikkaalta ja rauhalliselta.
Huomenna leivon täytekakun ja koristelen sen hienosti, sillä porukat tulevat myös viikonloppuna käymään täällä meidän luonamme juhlistamassa minua. Kai se pitää kakkukahvit silloin tarjoilla. Suunnitelmia viikonlopuksi on vaikka ja kuinka paljon ja en usko, että edes kerkeämme tehdä niitä kaikkia mitä olin suunnitellut. Sen kuitenkin tiedän, että minun syntymäpäiväni tulevat olemaan mukavat hienojen ihmisten seurassa. Kuvassa on tänä aamuna tekemäni täytekakku ja tein siitä tarkoituksella oikein tyttömäisen, sillä vielä saan kerran tehdä itselleni tyttömäisen synttärikakun, jonka jälkeen pitää siirtyä vähän aikuismaisempaan tyyliin (Hah, aivan varmasti..!). Laitoin kakkun väliin banaanimurskaa, kermavaahtoa ja soya vaniljavanukasta. Päällä on jumalattomasti erinlaisia koristeita, kuten sen myös huomaa. En tiedä miltä kakku maistuu, sillä en halunut vielä ottaa siitä palasta, mutta uskon että se ei ole mikään äklönmakea tai mikään liian neurtaali maultaan. Söpöltä se ainakin näyttää, niin miksipä se ei maistuisikaan sellaiselta :3
Ja vieraille tiedoksi seuraavaa (Okei, tulen julkaisemaan tämänkin tekstin varmasti kuukauden sen jälkeen kun nämä synttärini on pidetty, mutta sanon silti..). Lahjoilla ei ole niin suuri merkitys minulle, vaan riittää että tulee mukava viikonloppu mukavien ihmisten seurassa ja niitä hetkiä voi muistella sitten myöhemminkin.
Viikonlopun suunnitelmissa olisi parhaan ystäväni kanssa shoppailureissu kaupungille, tyttöjenilta ja sauna- ja karaokeilta juomien ja hyvien kavereiden kera, eli rentoa yhdessä oloa. Edelleen on vain nähtävissä toteutuuko nämä kaikki, sillä päivä on vasta alussa. Odotan innolla iltaa ja alkavaa viikonloppua.
************************************************************************************************
Eli tähän tulee nyt pientä infoa siitä, että miten minun siirtymiseni numeroon 20 onnistui.
Kakku ensinnäkin meni vieraille hetkessä kaupaksi ja vähiten kakkua kerkesin syödä minä itse, joka vähän pisti harmittamaan, sillä siinä kakkutarjoilun lomassa en huomannut, että itselle ei jäänyt kuin kaksi pientä palaa kakkua. Voin kyllä pistää vaikka pääni pantiksi siitä, että tämä oli aivan uskomattoman herkullinen kakku ja se sai vierailtakin suuret kehut. Kakulle siis 10 papukaijamerkkiä ja 1 piste ;) Lahjan sain vain parhaalta ystävältäni ja eipä se haitannut, ettei muilta lahjuksia tippunut. Kaveriporukka, joka oli juhlistamassa meidän luona minua oli mitä parhain ja oli todella mukavaa rupatella niitä näitä ja nauttia hyvästä ruuasta ja juomasta siinä samalla. Karaokea tuli laulettua ja oli hienoa, että myös pojat innostuivat kokeilemaan laulamista (Vaikkakin vähän humoristisemmalla otteella). Ainut floppi sinä iltana oli se, että miesporukka oli hieman humaltuneena äänekäs ja me naiset emme oikein saaneet puheenvuoroa siinä, mutta annoimme tämän anteeksi heille.
Seuraavana päivänä parhaan ystäväni kanssa kävimme shoppailemassa ja samalla löytäen pientä kivaa ostettavaa, kuten kynsilakkoja ja sun muita naisten "kauneushömpöttimiä". Samana iltana menimme käymään vielä baarissa, vaikka itse olin vähän sitä vastaan, koska baarit eivät olleet antaneet minulle vähään aikaan oikein mitään. Eivät baarit tälläkään kertaa oikein ajaneet asiaa ja ilta baarissa meni itsellä kelloa katsellessa ja odotellessa seuraavaa bussia kotiin. Aivan liian teinimäistä menoa oli minulle siellä.. Tai no teinejähän se paikka kuhisikin täynnä. Kun synttärini vihdoin olivat virallisesti ohi, niin huokaisin helpotuksesta. Hyvin meni ja hyvä, ettei juhlat enää jatku, sillä tulihan sitä yhtenä iltana juhlittua oikein mukavasti kaveriporukalla ja siitä jäi hyvä fiilis. Peukku tähän kohti!
Tänään vielä sain postissa kirjeen, josta löytyi minulle söpö synttärikortti porukoilta, jonka he olivat lähettäneet minulle :) Porukat eivät tulleetkaan käymään juhlistamassa minua, koska minulla itsellä oli niin kiire aikataulu kaiken suhteen, mutta kortti piristi.
Onneksi on syytä juhlia omia synttäreitään vain kerran vuodessa.. Ensi vuonna siis taas, varautukaa!