Välillä tekee pahaa katsoa näiden nuorempien äitien käyttäytymistä alle kuusi vuotiaiden lastensa seurassa, sillä he suorastaan menevät käytöksensä kanssa alemmalle tasolle, kuin nämä heidän lapsensa. Jo tänä päivänä olen pariin otteeseen jo huomannut pinna kireällä olevia nuoria äitejä lapsiensa kanssa ulkoilemassa ja kasvoni ovat aina vääntyneet ikävään irvistykseen, kun olen kuunnellut näiden "aikuisten" ihmisten puhetapaa heidän omille lapsilleen. Ymmärtäähän sen, että ulkona on kerrankaan aivan älytön helle ja kaikilla menee jo pelkästään kuumuudesta pääkoppa sekaisin, mutta pitääkö sitä turhautuneisuuttaan julkisilla paikoilla alkaa lapsilleen aukomaan? Ainakaan siihen tapaan, mitä tänään olen havainnut.
Ymmärrän kyllä sen, että joskus pitää hieman kovempaan ääneen käskeä lasta, jos lapsen pieni kaali ei muuten tunnu ottavan ohjeita vastaan, mutta se, että siihen kovaääniseen käskemiseen lisätään muutama aikuisille tarkoitettu voimasana mukaan, niin se menee mielestäni jo yli. Ei siis ihme, miksi nykyajan peskat ovat niin ärsyttäviä, kun heidän vanhempansa eivät osaa näyttää mallia oikeaoppisista käytöstavoista. Lapsistahan tulee samalaisia, kuin heidän vanhemmista, sillä vanhemmathan ovat lapselle tärkeimpiä roolimalleja lapsuusiän ollessa vahvimmillaan. Lapset seuraavat sivusta vanhempien elämää ja käyttäytymistä ja sisäistävät sen seikan, että se, mitä vanhemmat saavat sanoa muille ihmisille ja heille, niin he luulevat, että lapsilla on myös oikeus sanoa samaa muille ja vanhemmilleen. Eli käyttäytyä, kuin mitkäkin elävät persereiät. Muutenkaan kiukuttelevien äitien käytös ei ole hyvä esimerkki koskaan, varsinkaan julkisella paikalla, jossa on paljon silmäpareja todistamassa äidin raivonpuuskia omiin lapsiinsa. Se pistää jotenkin säälittämään, mutta enenmän harmittamaan, näiden lasten puolesta.
Juuri äskenkin, kun olin itse parvekkeellani rauhassa tupakalla, niin näin parvekkeeni edessä kävelytiellä kaksi lasta ja nuoren pahantuulisen äidin, joka näpytteli hermostuneesti kännykkäänsä, eikä katsonut yhtään lapsiensa perään. Toinen lapsista oli jo kaukana menossa suojatielle yksin, äiti tuli perässä pyyhkien hikeä otsalta ja keskittyi kännykkänsä hipelöintiin. Nuoren äidin jäljessä tuli alle kolmivuotias lapsi, joka jäi parvekkeeni kohdalla nurmelle istumaan ja pisteli tyytyväisen oloisena nurmikkoa ja hiekkaa suuhunsa. Nuori äiti käveli vain eteenpäin, kunnes hän suorastaan räjähti huutamaan jäljessä olevalle lapselleen: "Ei me tultu tänne nurmelle makaamaan.. Ala nyt vittu jo tulla sieltä!". Omat silmäni kyllä siinä vaiheessa pyöristyivät ja otin katseeni tähän kiukkuiseen äitiin, katseemme kohtasivat, mutta en nähnyt äidin kasvoilla minkäänlaista häpeän merkkiä sen jälkeen, kun hän täräytti ilmoille huutoa kirosanojen kanssa, omalle pikkulapselleen. Ohi ajavat pyöräilijät kääntyivät katsomaan taakseen ja minä pudistin itsekseni päätäni. Missä on edes se pieni itsehillinän poikanen?
Toinen tilanne tänään, jossa jouduin sivullisena kuuntelemaan kiukkuisen äidin jupinaa omille lapsilleen, oli kauppojen edessä. Siinä oli farmariauton edessä suurimuotoinen perhe, jossa oli äiti ja viisi noin alle seitsemän vuotiasta lasta syömässä jäätelöä. Selvästi he odottivat perheen päätä kaupasta, että koko sakki olisi päässyt farmariautoon istuskelemaan. Lapset olivat melkoisen kovaäänisiä ja häärivät auton ympärillä, minkä ehtivät, mutta äidin vieressä istuskeli hiljainen pikku poika, joka oli hyvin keskittynyt syömään käsilleen valuvaa jäätelötötteröä. Tämä pikku poika kysyi äidiltään, että voiko hän mennä jo autoon istumaan ja tähän äiti räjähti kovaan ääneen huutamaan lapselleen: "Älä mene sinne autoon, sinulla on kädet jäätelössä. Älä koske siihen autonkahvaan.. Uskotko helvetti, ettei siihen kosketa!". Ei minulla taaskaan tästä kovaäänisestä puhe/huutotavasta mennyt ilme taas norsunvitulle, vaan siitä yksittäisestä korvaan pistävästä kirosanasta, joka sanottiin taas liian pienelle lapselle. Ajattelin siinä, että jos tuo kirosana sen äidin suusta otti jo omalle korvalle niin ikävästi ja vahvasti, niin kuinka ikävästi se upposi tällaiseen pieneen lapseen? Kyllähän lapsi oli sen äidin pikku tapauksen jälkeen taas hiljaa ja jatkoi jäätelön nuolemista. Uskon, että näiden kahden tapauksen sisällä tuo vanhempien kiroilu ei ollut vain yksittäinen tapahtuma, vaan se taitaa olla aika yleinenkin juttu perheen sisällä. Mielestäni ei siis edelleenkään hyvä juttu, sillä pitäisihän aikuisilla ihmisillä olla sen verran älyä päässä, että säästää nuo kirosanat vaikka omalle kumppanilleen tai jupisee mielummin, vaikka omassa päässään niitä kirouksia, mutta se, että pienelle lapselle vielä kehtaavat. Hullua touhua minusta..
Ajattelen ehkä siksi näin pahasti tällaisesta touhusta, kun en itse voisi kuvitellakaan kiroilevani ääneen lapsille, jos minulla olisi omia lapsia.Tokihan korottaisin ääntäni aivan varmasti, jos penskat vain hyppisivät seinille, eivätkä kuuntelisi minun käskyjäni, mutta voisihan sen käskemisenkin hoitaa rakentavammin, kuin niin, että samalla opettaa lapselleen ikäviä kirosanoja, kun opettaa lastaan olemaan kunnolla ja rauhassa. Uskoisin, että olisin ymmärtäväinen äiti jo yksistään sen takia, kun itse olen lapsena ja nuorena kokenut asioita, mitä tuskin joka toinen on kokenut. Rauhallisuudesta en sitten tietäisi tällaisen hellepäivän sattuessa, mutta kyllä pitäisin julkisilla paikoilla ainakin malttini sen suuni kanssa, että mitä sitä ilmoille päästelisi.
Toinen juttu, joka ei liity nyt nuorten (Eikä vanhempienkaan) äitien käytökseen, ihmetyttää minua toisinaan. Se liittyy nyt ylipäänsä vanhempiin, joilla on lapsia, ja heidän kauppareissuihinsa. Aina perjantaisin ihmiset käyvät kauppareissuilla viikonlopuksi hakemassa ruokaa ja.. Sitä juomaa. Myös tietenkin lapsiperheet käyvät kauppareissulla perjantaina ja ottavat nämä lapsensa mukaan. Samalla he lastaavat kauppakärryihin myös pari korillista alkoholia mukaan ja lapset kyselevät siinä sivussa, että "Saadaanko mekin tuollaista?", tähän perheen isä vastaa, että käydään tuolta lasten juomapuolelta hakemassa sitten teille parit trippimehut. Eihän tässä mitään väärää sinänsä ole, eikä joidenkaan mielestä tämä edes ole paheksuttava asia, mutta mikseivät nämä vanhemmat voisi hakea alkoholia kaupasta sillä omalla ajallaan, eikä kiskoa ostoskärryihin lasten ollessa paikalla, sitä kaljaa? Välillä sellainen touhu on vain itsellä pistänyt silmään, kun näiden vanhempien lapset ovat silmät pyöreinä kysyneet, että miksi ostatte tuollaisia juomia aina viikonloppuna. Itse kun en tekisi tuollaista, jos olisin äiti ja haluaisin viikonlopuksi vähän alkomahoolia nautiskella, ilman lasten seuraa. Jos alkoholia nautitaan ilman lasten seuraa, niin miksei sitä voisi kaupasta myös hankkia, ilman lasten seuraa? Okei, no kyllähän siinä yksi kauppareissu tulisi vähemmän, mutta, kun mietitään, niin eihän siinä toisessakaan vaihtoehdossa olisi kuitenkaan, kuin yksi kauppareissu vain enemmän.
Ihan vain vinkkinä näille nuorille äideille ja, miksei isillekkin, että vaikka kuinka kyrpisi jokin asia, niin miettikää ihan lastenne tähden, että kannattaisiko pitää ne mölyt vain mahassa?
